sunnuntai 30. lokakuuta 2005

Cono Sur


* Pieni Viiniblogi * seuraa aikaansa ja lehtiä hyvinkin tarkasti eikä vältä vaivaa saadakseen kohutun helmen saaliikseen; tästä osoituksena otimme maisteluun välittömästi chileläisen Cono Sur Pinot Noir (puulaakin tuotenumero 466647) punaviinin (joka oli noudettava maakunnan isoimmasta puulaakista), kun viime perjantain Aamulehden Valo-liitteessä Viiniklubi (koostuu alan ammattilaisista) rankkasi ko. viinin klubin historian parhaaksi hinta-laatusuhteeltaan. Tilavuus tuttu 0,75 litraa ja hintaa 7,75 euroa. Vaan mitenkäs oli sen laadun laita?

I: Kieltämättä erikoinen tuoksu leijailee lasista... ensimaku on persoonallinen, tumma, jopa hieman sukkahikimäinen. Maku taantuu maistelun edetessä, mutta samalla huomaan, että tämä on helposti juotavaa. Alkoholiprosentit ilmoittavat vasta loppuvaiheessa olemassaolostaan. On erikoinen, mutta ei niin persoonallinen kuin Jacob's Creek.

Ä: Ensimmäinen kulaus: notkea, solahtaa nopeasti kurkusta alas. Toinen kulaus: sattuu kurkkuun. Kolmas kulaus: lämpö saavuttaa poskipäät ja ajatus menee sinne, mitä pitäisi nyt tehdä... kirjoittaa mielipideosastolle lapsen yksilöllisyyden arvostamisesta koulumaailmassa, kolme kirja-arvostelua ekorakentamisesta, oman runokirjan saattamisesta alkuun...
Sytytän orvokinsinisen kynttilän ja annan ajatusten lentää, tekemisen aika on huomenna. Nautin tästä nyt, makustelen silmät kiinni; notkea, solahtava, hedelmäinen, miellyttävä, syyspimeään sopiva. Tekee mieli olla tekemättä mitään, lasillisen jälkeen...


Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9-.
Ä: 9+.



Vinkki: Viiniarvosteluja (muitakin kuin tämä ;) kannattaa seurata. Jos ne eivät nyt täysin osukaan yksiin omien mieltymysten kanssa, niin hyvin suuntaa-antavia yleensä ovat.

Jälkikirjoitus: lauantain Aamulehti tiesi kertoa, että Cono Sur Pinot Noir oli myyty loppuun lähialueen puulaakeista perjantai-aamupäivän aikana. Seurasi sitä Viiniklubia joku muukin kuin me... :)

lauantai 29. lokakuuta 2005

Trivento Tribu


Trivento Tribu Bonarda (puulaakin tuotenumero 006573) on tämän Argentiinan pustan tumman täydellinen nimi. * Pieni Viiniblogi * muisteli tätä juodessaan, että mahtaneeko kyseessä olla peräti ensimmäinen etelä-amerikan punaviini tässä kyseessä? anyway, laskut ovat menneet jo hieman sekaisin - toisin kuin me täällä ;) tilavuus on vakio 0,75 litraa ja euroja puulaaki veloittaa tästä 7,06.

I: Trivento, Trivento... on sulla kaunis nimi. Olet kaukana kotoa. Ainoa tuttu on lisäksesi sun Che Guevara. En kehua voi sun makus ainutlaatuisuutta, mut anna se mulle anteex, toisillemme me olemme vain muukalaiset... Tuot mulle mieleen hänet, joka eli, taisteli ja kuoli siellä jossain. Sen kunniax -kippis-

Ä: Tummanvaalea (mitä lie tarkoittaakaan ;) hyvin päähän kihahtava. Muistot tulvivat mieleen eivätkä ne viineihin liity... hyvä seurusteluviini. Vaan pohjiksi jotain aivan muuta (vettä! vettä! keho huutaa vettä!)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 8-.



Vinkki: Matka maapallon ympäri voi olla helppoa ja huokeata, kun sen tekee pienen paikallispuulaakin viinihyllyn äärellä; valikoima ei ole järin suuri eikä myöskään hintava. Muutamasta vaihtoehdosta on jopa vaaka-horoskoopin omaavan miehen (I) helppo ja nopea tehdä ostopäätös.

keskiviikko 26. lokakuuta 2005

Jacob's Creek


Ä yllättää I:n positiivisesti kaivamalla kätköistään toisen pienen viinipullon; Jacob's Creek Shiraz Cabernet vintage 2003 (puulaakin tuotenumero 462013). On siinä pienellä pullolla pitkä nimi, tuumaa I. Tilavuutta lilliputilla on 0,25 litraa ja hintaa 3,19 euroa. Mutta pidemmittä puheitta; otetaan aussimaan Jacobista mittaa.

I: Onpa pullossa voimakas henki! huh. Tulee mieleen nuoruus lammaspaimenena :) Väri on tavanomainen syvä punainen. Maku... mikä maku! otetaanpas vahvistus asiaan... kyllä! tämä on Todella Persoonallinen. Paksu aromi viipyilee kielen päällä ja lopulta sulautuu, haihtuu jonnekin... uskaltaisiko sanoa jopa eteerinen? Kuin hyvä juusto; makua ei kannata tyrmätä millään härpättimillä. Nautitaan sellaisenaan. Ei kiirettä. Ei mitään lisukkeita, vain Jacob's Creek. Olen löytänyt jotain, mistä en edes uskaltanut uneksia ;)

Ä: Vahva tuoksu, paksu maku. Toooodella erikoinen. Ei minun makuuni, ei. Mieleen tulevat oliivit, häränliha, sinihomejuusto. Niiden kanssa voisi toimia. Aboriginaalien kuvat silmissäni kiitän ja kumarran, ei kiitos minulle enää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10-.
Ä: 7.



Vinkki: Ota ja nauti. Viiniä voi nauttia myös konstailematta, kuten Koskenkorvaa.
Tämän osoitti todeksi (ainakin I:n osalta ;) tämä pieni mutta persoonallinen punaviini, jota saa myös normaalissa 0,75 litran lasipullossa (puulaakin tuotenumero 006201).


I:n jälkikirjoitus: "Rakas Joulupukki, olen ollut koko vuoden kiltti, ainakin melkein. Tuo minulle lahjaksi Jacob's Creek Shiraz Cabernet vintage 2003 punaviiniä. Yksi pullo riittää, tai tuo oikeastaan kaksi - kunhan ne ovat sitä isompaa kokoa (0,75 ltr). Tai tuo niin monta kuin jaksat kantaa... ja voit tuoda myös Don Sanchoa. Sinun I."

J.P. Chenet


Taskuunmenevä J.P. Chenet Cabernet-Syrah 2004 (puulaakin tuotenumero 005704) tarttuu Ä:n käteen puulaakin punaviinihyllystä. Pieni koko 0,25 litraa ja painuma lasitteessa herättää sympatiaa. Hintaa 2,84 euroa. Miksikäs ei? mutta mitä olikaan pullon sisällä? oliko henki tallessa? se selviää armottomassa maistelutilanteessa by * Pieni Viiniblogi *.

I: Ehh... heti toinen punaviini Crianzan ohella, joka on yhtä ankeaa tavaraa kuin em. porukoiden joulupunkku. Täyteläisyys lienee jotain keskivälin paikkeilla, mutta en sittenkään onnistu löytämään tästä persoonallista säveltä. Menee niin "normipunkun" piikkiin, että hävettää. Pieni pakkauskoko on oikein mainio huomioonottaen sisällön laatu; kyllä tämän juo, mutta Ei Kiitos enempää.

Ä: Äitelän makea tuoksu, oikein piti huokaista ja vasta sitten maistaa. Karvas, napsuva. Teki mieli lähteä pesemään hampaat.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 6-.



Vinkki: Pieni voi olla kaunista myös viinipulloissa. Koko korreloi mainiosti mahdollisen tasapaksun sisällön, kuten tässä tapauksessa. Kohtuus kaikessa, viinipullo päivässä.

lauantai 22. lokakuuta 2005

Rosengarten


Vuosikertaa 2003 edustaa tällä kertaa saksalainen valkoviini Rüdesheimer Rosengarten (puulaakin tuotenumero 007846). Edellisen punaviinin korkkikorkkitoilailun jälkeen tämä kaunokainen aukeaa kuin tyhjää vain :) Tilavuutta 0,75 litraa ja hintaa 5,77 euroa.

I: Alkumakuna ihan jees... joka ei sinällään ole mikään moite. Huonompiakin on tullut eteen. Kyllä tätä maistelee enemmänkin; sinänsä keskitehoinen 9% antaa loivan alkuvauhdin iltaan. Tämän jälkeen maistuis vaikkapa aiemmin arvosteltu Verduzzo :)

Ä: Tylsän tasainen. Jälkimaku jää kirpeytenä kitalakeen. Tekee mieli... jotain. Suolaisten maissilastujen kera ihan hyvää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.



Vinkki: Alle 10% viinit ovat mainioita ns. kesäillan viinejä; kivat pikkunousut näilläkin saa mieltä ja kieltä keventämään.

Crianza 2001


Espanjalainen punaviini Palacio del Conde 2001 crianza (puulaakin tuotenumero vuosikerralle 2002 on 005631) panee meidät heti polvilleen; korkkikorkki on pehmeää kuin purukumi eikä hieno korkkikorkinaukaisijamme pysty siihen! syntyy vain pieni reikä, halkaisijaltaan muutama millimetri. "Emme lannistu helposti eikä yksi hispaniola kyllä ala ryppyilemään !"#¤%&?!! (I:n voimasanoja :)" Käytännössä on tehtävä siten, että syntyneestä reiästä lirutellaan punkku siivilän läpi lasiin... jostain kumman syystä kun pullossa on nyt mukana korkkikorkin muruja. Hintaa tällä vaikeasti saavutettavalla hedelmällä on 5,98 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: No vihdoinkin lasissa... perhana, ensimaku on kaiken kukkuraksi yhtä kuiva kuin porukoiden traditionaalisella joulupunkulla. Kyllä tämän vaivannäön jälkeen olisi odottanut hieman hienostuneempaa aromia kielen päälle. Keskitäyteläisyys on näemmä suhteellinen käsite. Samoin kuin pehmeys. Olen ymmärtänyt pehmeydellä jotain Don Sanchomaista...
Meneehän tämä... ainakin päähän ;) mutta totuuden nimissä on sanottava, että vain lasi kerrallaan. Ei siis mikään illanistujaisjuoma.


Ä: Viikon puhepaaston jälkeen ei tästä(kään) ole mitään sanottavaa. Ajatukset kulkevat omaa rataansa ja lasi tyhjenee nopeasti. Mutta ei siis paha.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 8.



Vinkki: Hankalien korkkikorkkien varalle kannattaa pitää varalta myös siivilää, puukkoa, ruuvimeisseliä, vasaraa, akkuporakonetta ja 10 mm poraa yms. kättä pidempää. Varsinkin piknikillä luonnonhelmassa on ikävä juoda viiniä pullosta, joka on avattu lyömällä kaula poikki puuta vasten. Siitä voi tulla lasimurskaa kieleen ja ärräpäät mieleen...

lauantai 8. lokakuuta 2005

Wood Ridge


Onpa aikaa vierähtänyt edellisestä viinimaistelusta; niin on maailman tuulet meitä vieneet ja tämä arvostelu on tehtävä ilman Ä:tä syystä, että hän on maailmalla edelleen.
Mutta asiaan: paikallispuulaakin uutuushyllystä löytyi kaakkois-Australialainen Wood Ridge Fruity Lexia vuosimallia 2004 (puulaakin tuotenumero 006603). Hintaa kengurumaan tuotteella on 7,27 euroa ja tilavuus se tuttu 0,75 litraa.

I: Korkkikorkin aukaisun jälkeen nuuhkaisu pulloon; hmm... ehkä puolimakeaa? lasista (* Pieni Viiniblogi * suosii tässä mainiota Iittalan Ultima Thule-sarjaa) välittyvät samat tunnelmat ja maistaminen vahvistaa äskeisen aistimuksen; kyllä tämä on puolimakeaa. Kelpo valkkari myös jälkimaultaan. Pitkässä naukkailussa tämä alkaa vetämään huppua silmille... hohhoijaa... toisaalta pieni paastonpoikanen ennen nautiskelua saattaisi edesauttaa hereillä pysymistä ;) Voin kuvitella tämän esimerkiksi uuniomenoiden kaveriksi syksyiseen terassinautiskeluun. Myöskin syksyiseen melankoliaan putoavien keltaisten lehtien lomaan tämä on suorastaan nautittava...

Arvosana (asteikolla 4-10):
I: 8-.


Vinkki: Surumielisyys, syksyn läsnäolo ja wanhaa runoutta pieni kirjanen, esim. Charles Baudelaire: Les fleurs du mal (suom. Pahan kukkia)...
käden ulottuvilla hyvää valkoviiniä lasillinen / pullollinen / useampi pullollinen...
ja syksykin saa uusia sävyjä :)